Mika Flöjt Pohjoisen ja Pallon Parhaaksi

Oulujärven ja Oulujoen vesistön tila hyväksi?

 

  

 

 

Oulujärven keskellä on hiekkaharjuinen helmi, suojeltu Ärjänsaari, jonka rannoille myös virta ja aallot tuovat yläpuolisten tehtaiden päästöt. Yövyin viime kesänä pari yötä teltassa Ärjänsaaressa. Ärjään menen varmasti uudestaan. Suosittelen käymään.

Oulujärven ja Oulujoen vesistön tila hyväksi?

Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman 2016-2021 otsikko on ’Vesien tila hyväksi yhdessä’.  Vesien tilan heikentäjiä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutus, sekä pistekuormitus. Ja vain ”pistekuormitukset” – teollisuuslaitokset, voimalaitokset sekä kaivokset – on luvattu hoituvan YVA-prosessien sekä luvituksien avulla.

Suunnitelmassa on kaino toive, että kunnostus- ja puhdistustyöt toteutettaisiin "aiheuttaja maksaa" -periaatteella. Se ei ole toteutunut Talvivaara-Terrafamessa, eikä Oulujoen vesistön kalateiden rakentamisissa. Talvivaara-Terrafamen sotkuja ja toimintaa ovat rahoittaneet veronmaksajat.

Vesivoimayhtiötkin vaativat veronmaksajia rahoittamaan kalatiet. Vaelluskalojen ja jokikalastuskulttuurin elvyttämisen sijaan yhtiöt hakevat betonipatojaan UNESCO:n kulttuurimuistomerkeiksi. Kritisoin sitä maakuntahallituksen kokouksessa. Esitin ettei niitä puollettaisi; voimayhtiöt maksakoon ja rakentakoon ensin kalatiet. 

Syksyllä 2014 Kainuun ELY jätti vaatimatta YVA-prosessia Talvivaaran jätevesipurkuputkelle. Ainoa puhdistustoimi oli jäteveden nimeäminen puhdistetuksi vedeksi. Vuonna 2015 maa- ja metsätalousministeriö huolestui Fennovoiman ja Talvivaaran riskeistä Oulujoen vesistölle. Sen johdosta Oulun ELY vaati Oulun kaupunkia varmistamaan vesihuoltonsa muualta. Siitä saakka Oulu on pyrkinyt Viinivaaran lähteisiin, mitä Oulun naapurikunnat vastustavat.

Talvivaara-Terrafame, Mondo Minerals ja Sotkamo Silver laskevat tai suunnittelevat laskevansa kaivostensa jätevedet purkuputkilla vesistöihin, ilman jätevesien puhdistamoja. Talvivaaran turmeltujen lähijärvien kunnostusta ei valtion Terrafame ole aloittanut, eikä haittoja ole kalastajille korvattu.

VaHAO kumosi Terrafamen ympäristöluvat ja vaati yhtiötä tekemään uuden YVAn ja lupahakemuksen, jossa on esitetty kokonaisarvio luvan myöntämisedellytyksistä. Terrafame teki kaksi erillistä YVAa estäen ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin. Terrafamen malminrikastuskasoissa rikastettavan uraanin ympäristövaikutuksia ei vieläkään ole arvioitu YVA-lain mukaisesti. Sulkemistoimintojen kuvaukset ja niiden vesistövaikutuksien arviointi puuttuvat. Terrafamen uusi ympäristölupahakemus kuulutettiin 31.12.2018 (lausuntoaikaa helmikuun loppuun), vuoden viimeisenä päivänä kun Terrafamen nykyiset luvat loppuivat. Nyt yhtiö toimii väliaikaisilla luvilla. Kysymys kuuluu kuinka pitkään yhtiö voi toimia ilman laillisia lupia? Kainuun ELY:n katsellessa sormiensa välistä. 

Kansalaisten vaikutusmahdollisuus syntyy lausumalla lupahakemukseen. Nyt on aika käyttää sitä. 

Samaan aikaan STUKin lausunto Talvivaara-Terrafamen puutteellista uraanituotantoluvasta on tulossa kiireellä Sipilän hallituksen pöydälle. Kainuuseen, Sotkamoon ja Kajaaniin, Oulujoen ja Vuoksen vesistön latvoille on tulollaan takaoven kautta Euroopan suurin uraanintuottaja.

Samaan aikaan Oulun eteläpuolelle yskii Kremlin Rosatom-Fennovoiman Pyhäjoen uraanivoima projekti. Oulun kaupunki on sijoittanut hankkeeseen 17 miljoonaa samalla heikentäen Oulun vesiturvallisuutta. ELY:n lausunnon mukaan Oulun vedelle on riskinä radioaktiivisten saasteiden riski niin Fennovoiman kuin Talvivaara-Terrafamen päästöistä. 

Kaikkien mielestä Oulujärvi ei ole kaivosjätevesistä kuormittunut, joten heidän mielestä vielä mahtuisi sellutehdas Paltamoon – laskemaan jätevesiään purkuputkilla Oulujärveen ”laimentumaan”. Haitalliset aineet eivät laimentamalla katoa, vaan ne kaivosten jätevesien kanssa valuvat kohti Oulua. 

Miten se EU:n vesipuitedirektiivin luoma velvoite – Oulujärven ja Oulujoen vesistön tila hyväksi? Olisko jo aika valita toisin? 

Oulussa lähes 200 000 ihmistä juo Oulujoen vettä. 

Mika Flöjt

Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, Ekovihreiden varapuheenjohtaja,  Oulujärven vapaa-ajanasukas, Vihreät

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän JuhaMiikkulainen kuva
Juha Miikkulainen

ELY:n lausunnon mukaan Oulun vedelle on riskinä...
Olisiko tarjota linkkiä mistä tällaisen lausunnon voisi lukea?
Vaikuttaa kyllä nyt väärinkäsitykseltä, että Fennovoimalla ja Oulun vedellä olisi mitään keskinäistä yhteyttä.

Käyttäjän MikaFljt kuva
Mika Flöjt

Kaleva: "Ydinkysymys on, miten Oulussa hoidetaan 140 000 kantakaupungin asukkaan vesihuolto kriisitilanteessa. Säteilyonnettomuus merkitsisi väistämättä, ettei Oulujoen pintavesi ole käytettävissä. Siksi Iijokikaan ei kelpaa varmistukseksi. Vedensaantia voivat häiritä myös erilaiset onnettomuudet ja päästöt. Kemikaalirekan suistuminen Oulujokeen jossakin yläjuoksulla voi katkaista vedenoton muutamaksi päiväksi."

https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oululaisten-ved...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No tämä Oulujärvi on kallistunut pohjasta Vaalan suunnalta kohti Paltaniemeä ja Ärjä on ollut Sivolanniemeä Koutaniemellä joskus 1400 vuotta sitten. Siksi Paltaniemellä rannat ovat muuttuneet ja maata on mennyt, valunut järveen. Kalastajat ovat kertoneet juttuja. Koutaniemen kalasataman järvialue ei ole kovin syvää. Siellä on se Sivolanniemi ja erossa Ärjänsaaresta. Eli nämä ovat Luojan luonnon omia muutoksia. Yleensä jos metsää hakataan, se lämmittää ilmastoa ja taas jos hakkuita vähennetään, ilmasto viilenee jne.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset